Mitä minä juuri sanoin?


Vastahan minä pääsin tästä kirjoittamaan. Edellisessä kirjoituksessa purkautui huoltamoyrittäjä. Tänään K-kauppias avautuu Ylen uutisessa aukioloaikojen vaikutuksesta. "Iltaruuhkat ovat menneitä aikoja", sanoo hän. Työntekijöitä vähennetään ja puuttuva henkilökunta revitään yrittäjän selkänahasta. 

"Henkilökuntaa on ollut pakko vähentää, se on ihan päivänselvä juttu. Ja itse tehdä niitä tunteja omasta selkänahasta sitten." Lehtinen kertoo, että hän ja hänen puolisonsa ovat joutuneet lisäämään omaa työmääräänsä yhteensä 15 tunnilla viikossa.
Mitäpä luulette, tekikö yrittäjä normi 37,5 - 40 tunnin työviikkoa ennestään? Tuskin - ehkä 50 riitti ehkä ei. 
Tämä siis tapahtuu Helsingissä, Lauttasaaressa jossa on yli 20 000 asukasta, (5794 asukasta/km2; lähde wikipedia) joka asukasluvultaan vastaa Tornio kaupunkia. Jos tällainen on tilanne etelässä niin millainen se mahtaakaan olla muualla Suomessa?



Onneksi kauppias uskoo edelleen asiaan. "Kyllä tässä lähikauppa tulee säilymään", sanoo hän. Onnea ja menestystä.

Kuluttajien arvovalinta?

Kukaan muu kuin kuluttaja ei voi vaikuttaa kauppojen säilymiseen. Arvovalinnan tekee asiakas. Vaikka lähikauppias tekisi vuorokauden ympäri töitä ei kauppa elä ilman asiakkaita. Onneksi meillä on valinnan vapaus. Voimme valita kasvottomat megamarketit tai sitten palvelualttiin kauppiaan. Vaikka tänään meidän on helppoa ajella megamarketeihin, kävellä kilometritolkulla sinne maitotiskille ja taas takaisin kassalle, niin pitänee muistaa, että me kaikki vanhenemme.  Lähikauppa saattaa olla ainoa mahdollisuus kun ajokortti on lopullisesti hyllytetty ja puolen kilometrin matka tuntuu maratoonilta.